Viljaton ruokavalio

Viime vuosina yhä lisääntyvissä määrin myös sellaiset henkilöt ovat alkaneet suosimaan viljatonta ruokavaliota, joilla ei ole todettua vilja-allergiaa eivätkä viljat aiheuta selkeitä oireita. Viljattomuus voi olla myös osa jotakin tiettyä ruokavaliota, kuten ketogeenistä ruokavaliota tai vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Viljaton ruokavalio voi olla monipuolinen ja terveellinen, kunhan se sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että ruokavalio on tasapainossa ja että tarvittavat ravintoaineet, kuten kuitu, proteiini, vitamiinit ja kivennäisaineet, saadaan riittävästi muista ruoka-aineista. Ennen kuin tekee suuria muutoksia omaan ruokavalioonsa, on suositeltavaa keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Vilja-allergia

Viljatonta ruokavaliota voidaan noudattaa myös vilja-allergian vuoksi. Vilja-allergia on immuunijärjestelmän reaktio viljoihin. Tavallisimmat oireita aiheuttavat viljat ovat vehnä, ohra ja ruis. Allergisen reaktion voi aiheuttaa joko jokin tietty vilja tai kaikki viljat.

Vilja-allergian oireet

Vilja-allergian oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin. Oireet voivat sisältää ihoreaktioita, kuten nokkosihottumaa tai kutinaa, hengitystieoireita, kuten nuhaa, yskää tai hengenahdistusta, vatsaoireita, kuten vatsakipua, ripulia tai oksentelua, ja harvinaisissa tapauksissa vakavampia reaktioita, kuten anafylaksiaa, joka on hengenvaarallinen tila. Oireet voivat ilmaantua välittömästi tai muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden kuluessa viljan nauttimisesta. Vilja-allergiaan voi liittyä myös muita ruoka-allergioita.

Vilja-allergian hoito

Vilja-allergian hoitona on oireita aiheuttavien viljojen välttäminen ja korvaaminen sopivilla viljoilla. Välttämisen tarkkuus riippuu oireista. Osa vilja-allergisista ei siedä lainkaan oireita aiheuttavia viljoja, ja esimerkiksi vehnästä oireita saava henkilö voi tarvita myös kaurasta, tattarista ja riisistä gluteenittoman vaihtoehdon. Osa sietää pieniä määriä vehnää silloin tällöin nautittuna.

Koska oireiden vakavuus vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin, välttämisen tarkkuus on tärkeää sovittaa oireiden vakavuuteen. Jos oireet ovat vakavia, hyvin tarkka oireita aiheuttavien viljojen välttäminen on ehdottoman tärkeää. Toisaalta lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Vilja-allergisen ruokavaliossa vältetään kaikkia ruokia ja ruoka-aineita, joiden valmistuksessa on käytetty oireita aiheuttavaa viljaa. Korvaaviksi viljoiksi vehnälle, ohralle ja rukiille kokeillaan kauraa, riisiä, maissia, tattaria, hirssiä, kvinoaa, teffiä ja amaranttia. Myös korvaaviksi viljoiksi ehdotetut viljat voivat olla allergisoivia, tällöin myös ne jätetään pois ruokavaliosta.

Vilja-allergiaan sopien elintarvikkeiden valitseminen

Elintarvikkeiden ainesosaluettelot on syytä lukea huolellisesti. Tärkkelys, hydrolysoitu tärkkelys (tärkkelyssiirappi, maltodekstriini) ja muunnettu eli modifioitu tärkkelys voivat olla peräisin viljasta. Hydrolysoitujen ja muunnettujen tärkkelysten proteiinipitoisuus on erittäin pieni, ja ne eivät yleensä aiheuta oireita vilja-allergiselle. Gluteenittomat jauhoseokset sopivat usein myös vehnälle oireilevalle, vaikka ne sisältäisivätkin vehnätärkkelystä, sillä näissä tuotteissa oleva vehnätärkkelys on erityisen puhdasta. Sen sijaan tavanomaisissa tuotteissa (ei merkintää gluteenittomuudesta) oleva vehnätärkkelys ei sovi herkimmille vehnäallergisille. Ohratärkkelys ei yleensä sovi ohra-allergiselle, ellei se ole gluteenitonta.

Vilja-allergian diagnosointi ja yleisyys

Vilja-allergia diagnosoidaan lääkärin tekemän potilashaastattelun, fyysisen tutkimuksen ja allergiatestien avulla. Hoitoon kuuluu yleensä altistumisen välttäminen viljoille, joille henkilö on allerginen. Tarvittaessa osana hoitoa voidaan myös käyttää lääkärin määräämiä lääkkeitä allergiaoireiden lievittämiseksi.

Vilja-allergioiden esiintyvyys vaihtelee eri maissa ja väestöryhmissä. Suomessa vilja-allergiat eivät ole yhtä yleisiä kuin esimerkiksi maito- tai kananmunallergiat. Vilja-allergiaa esiintyy tavallisimmin imeväis- ja leikki-iässä, mutta sitä esiintyy aikuisillakin. Tarkkaa tilastotietoa Suomen vilja-allergioiden esiintyvyydestä voi olla vaikea löytää, mutta yleisesti ottaen vilja-allergiat ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi vehnä- tai gluteeniherkkyydet. Allergiat yleensäkin vaihtelevat väestöryhmittäin ja voivat myös olla alueellisesti erilaisia.

Jos epäilet vilja-allergiaa, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon ja mahdolliseen allergiatestiin.

Viljat voivat aiheuttaa oireita, vaikka todettua vilja-allergiaa ei olisikaan, eikä henkilö kärsi myös keliakiasta taikka gluteeniyliherkkyydestä. Oireiden taustalla voivat olla esimerkiksi tiettyjen viljojen sisältämät FODMAP-hiilihydraatit (fermentoituvia oligo-, di-, monosakkarideja ja polyoleja). Tietyt ihmiset voivat kokea vatsaoireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja kipuja, kun he syövät ruokia, jotka ovat runsaasti näitä hiilihydraatteja. Tällaiset oireet voivat ilmetä ilman vilja-allergiaa tai gluteeniherkkyyttä.

Viljojen aiheuttamat oireet

Viljat voivat myös sisältää erilaisia yhdisteitä, kuten fytiinihappoa, lektiinejä ja gluteomorfineja, jotka voivat aiheuttaa joillekin haittavaikutuksia. Näiden yhdisteiden on ehdotettu olevan yhteydessä ruoansulatusongelmiin ja tulehduksiin.

Lisäksi jotkut ihmiset voivat olla yliherkkiä tai intolerantteja viljojen sisältämille aineosille, kuten tietyille proteiineille, hiilihydraateille tai kemiallisille yhdisteille, saaden niistä erilaisia oireita, kuten vatsavaivoja, väsymystä, päänsärkyä tai ihoreaktioita.

On tärkeää huomata, että nämä tilat voivat joskus olla vaikeita diagnosoida, ja oireet voivat vaihdella yksilöllisesti. Jos epäilet, että viljat aiheuttavat sinulle oireita, kannattaa keskustella asiasta lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa saadaksesi asianmukaista arviota ja ohjausta ruokavalion muutoksissa.

Silpan piiraset on täysin viljattomia, joten voit nauttia niistä turvallisin mielin, vaikka viljat aiheuttaisivatkin oireita tai mikäli viljat eivät kuulu osaksi ruokavaliotasi.